APULAISOIKEUSKANSLERI
PÄÄTÖS
04.02.2010
Dnro OKV/577/1/2009
KANTELU
<>Petri Nurminen arvostelee
oikeuskanslerille osoittamassaan
kantelussa Vantaan kaupunkia siitä, että se vaatii asiakasta
esittämään toimeentulotukihakemuksen
liitteeksi virallisen henkilökortin tai passin. Tämän
lisäksi toimeentulotuen hakijaa
vaaditaan kantelijan mukaan esittämään hakemuksen
liitteeksi ote
väestötietojärjestelmästä, mikä aiheuttaa
ylimääräisiä kuluja asiakkaalle. Nurminen
on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan, voiko
henkilöllisyystodistuksen tai
passin ja väestötietojärjestelmän otteen
esittämisen asettaa toimeentulotuen
myöntämisen ehdoksi. >
SELVITYS
Vantaan kaupunki on antanut
oikeuskanslerinviraston pyynnöstä asiasta selvityksen, jonka
jäljennös
lähetetään Nurmiselle tämän
päätöksen liitteenä. Selvityksen liitteinä on
jäljennös Vantaan kaupungin toimeentulotuen
hakemuslomakkeesta ja Vantaan
kaupungin esite toimeentulotuesta.
RATKAISU
Vantaan
kaupungin menettely toimeentulotuen
myöntämisessä
Toimeentulotukilain 14 §:n
mukaan
toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan
toimielin, jonka alueella
henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai
perhe muutoin kuin
satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa,
toimeentulotuen
myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta
henkilön tai perheen
menot johtuvat. Jos tuen tarve on
kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan
toimielin, jossa perhe tai
henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä.
Saman lain 17 §:n mukaan
toimeentulotuen
hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa
sekä tarvittaessa heidän
huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava toimielimelle kaikki
tiedossaan
olevat toimeentulotukeen vaikuttavat
välttämättömät tiedot.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
ja
oikeuksista annetun lain (jatkossa asiakaslaki) 1 luvun 12 §:n
mukaan asiakkaan
ja hänen laillisen edustajansa on annettava sosiaalihuoltolain 6
§:ssä
tarkoitetulle toimielimelle ne tiedot, joita tämä tarvitsee
sosiaalihuollon
järjestämisessä ja toteuttamisessa.
Hallintomenettelylain 17
§:ssä säädetään
siitä, miten viranomaisen ja asiakkaan keskinäinen
selvitysvelvollisuus
jakaantuu. Pykälän 1 momentin mukaan viranomaisen on
huolehdittava asian
selvittämisestä. Säännös velvoittaa
viranomaista ottamaan kantaa siihen, mitä
selvityksiä tarvitaan, osoittamaan tarvittaessa asiakkaalle,
mistä seikoista
tämän on esitettävä selvitystä ja hankkimaan
omin toimenpitein muun kuin
asianosaisen esitettäväksi kuuluvan selvityksen.
Asiakaslain ja
hallintomenettelylain
säännökset lähtevät siitä, että
asiakas on velvollinen esittämään selvitystä
vaatimuksen perusteista, jos niitä koskevat selvitykset ovat
tarpeen. Näin on
todettu myös sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa
oppaassa
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (Sosiaali- ja
terveysministeriön
oppaita 2001:11, s. 56).
Selvityksessä todetaan,
että Vantaan kaupunki ei
vaadi toimeentulotukihakemuksen liitteiksi
henkilöllisyystodistusta, passia tai
otetta väestötietojärjestelmästä ja
asiakkaalle mahdollisesti viranomaisen
vaatimista todistuksista aiheutuvat kulut otetaan menoina huomioon
toimeentulotukilaskelmassa.
Asiakkaan
henkilöllisyystodistuksesta tai
passista selvityksessä todetaan vielä, että uudet
asiakkaat pyritään ensin
tapaamaan toimistossa. Tällöin hakijan ja myös
hänen perheensä henkilöllisyys
voidaan varmistaa esittämällä
henkilöllisyystodistus tai passi. Myös
toimeentulotukihakemuksen lomakkeessa
todetaan, että henkilöllisyystodistus tai passi on
esitettävä ”pyydettäessä toimistossa”.
Vantaan kaupungin selvityksen
mukaan
asiakkaalta ei siis myöskään pyydetä
väestörekisteriotetta
toimeentulotukihakemuksen liitteeksi. Työntekijä voi
tarvittaessa tarkistaa
väestörekisteritiedot sähköisesti. Edelleen
selvityksessä todetaan, että
satunnainen tai lyhytaikainen oleskelu Vantaalla ei yleensä
perusta oikeutta
toimeentulotukeen. Mikäli henkilö tulee toisesta kunnasta
vaikka vakinaista
asuntoa olevaksi vantaalaiseksi, häntä ei yleensä oteta
ilman muuta toimeentulotuen
asiakkaaksi, ellei hän anna luotettavaa selvitystä
oleskelustaan Vantaalla.
Toimeentulotuki on
henkilökohtainen tukimuoto.
Oikeus saada toimeentulotukea syntyy henkilön tai perheen
olosuhteiden
perusteella. Tästä syystä
asiakkaalla on
velvollisuus antaa toimielimelle kaikki ne olosuhteitaan koskevat
tiedot, joita
se tarvitsee asian ratkaisemiseksi ja tuen järjestämiseksi. On mahdollista, että viranomaiselle
syntyy
joissain tapauksissa epäselvyyttä tuen hakijan
henkilöllisyydestä. Tästä syystä
sosiaaliviranomaisilla on oikeus tarvittaessa varmistua toimeentulotuen
hakijan
henkilöllisyydestä. Tällöin
tuen hakijan
on pyydettäessä esitettävä sosiaalitoimistossa
tarvittava selvitys
henkilöllisyydestään.
Hallintolain
mukaisesta hyvästä kielenkäytöstä
Perustuslain 21 §:n 2
momentin mukaan
perusoikeutena taatun hyvän hallinnon perusteet turvataan lailla,
muun muassa
hallintolailla (434/2000). Hallintolain 9 §:n 1 momentin mukaan
viranomaisen on
käytettävä asiallista, selkeää ja
ymmärrettävää kieltä. Lakiin
liittyvän hallituksen esityksen mukaan
hyvään kielenkäyttöön kuuluu sellainen
ilmaisutapa, jonka perusteella hallinnon
asiakkaan voidaan olettaa yksiselitteisesti ymmärtävän
asian sisällön ja saavan
siitä asian laatuun nähden riittävästi tietoa.
Vaatimus hyvästä kielenkäytöstä
koskee sekä kirjallista että suullista esitystapaa. Paitsi
päätökset, myös
viranomaisen tiedotteet ja muut asiakirjat on laadittava oikein ja
ymmärrettävästi.
Vantaan kaupungin toimeentulotuen
hakemuslomakkeessa annetaan ohjeet hakemukseen vaadittavista
liitteistä.
Ohjeiden mukaan ”hakemukseen tulee liittää” sen jälkeen
luetellut asiakirjat,
joista ensimmäisenä mainitaan henkilöllisyystodistus tai
passi.
Henkilöllisyystodistuksen ja passin yhteydessä mainitaan
toisaalta myös, että
nämä asiakirjat on ”pyydettäessä
esitettävä toimistossa”. Liitteitä koskevista ensin
mainituista ohjeista voi kuitenkin saada myös sen kuvan, että
vaatimus niiden
liittämisestä hakemukseen koskee kaikkia sen jälkeen
lueteltuja asiakirjoja,
myös henkilöllisyystodistusta tai passia. Vantaan kaupungin
julkaisemassa
toimeentulotukea koskevassa esitteessä annetaan myös ohjeita
toimeentulotukihakemuksen liitteistä. Esitteessä luetellaan
kohdassa ”Mitä
liitteitä mukaan toimeentulotukihakemukseen?” muun muassa
henkilöllisyystodistus
tai passi.
Toimeentulotuen hakemuslomakkeessa
todetaan
lisäksi, että ”hakemukseen tulee liittää hakijan ja
hänen kanssaan samassa
taloudessa asuvien (myös avopuolison) selvitys asumisesta:
vuokrakuitti,
vuokrasopimus ja ote väestökirjasta sekä tositteet
muista asumiskuluista”. Käsite ”ote
väestökirjasta” on omiaan antamaan
kuvan siitä, että hakemuksen liitteeksi vaaditaan
väestörekisteriote tai sitä vastaava
asiakirja. Selvityksen mukaan sellaista ei siis kuitenkaan vaadita.
Mikäli
lomakkeessa tarkoitetaan jotain muuta asiakirjaa, joka osoittaa
asiakkaan muuta
kuin tilapäistä oleskelua Vantaalla, jää
selvityksen perusteella epäselväksi, mikä
se voisi olla.
Pidän edellä sanotuista
syistä Vantaan
kaupungin toimeentulotuen hakemuslomakkeen ohjeita epäselvinä
ja sisäisesti
ristiriitaisina. Katson, että Vantaan kaupunki ei toimeentulotuen
hakemuslomakkeessa
ole noudattanut hallintolain vaatimuksia viranomaisen
selkeästä ja tarkasta
kielenkäytöstä. Esitettävä asia jää
tulkinnanvaraiseksi ja sekavaksi.
Toimeentulotuen hakemuslomakkeen
on oltava
yksiselitteisen selkeä. Lomakkeesta on käytävä
ilman tulkinnanvaraisuuksia ilmi,
mitä asiakirjoja asiakkaan täytyy esittää
toimeentulotukihakemuksen jättämisen
yhteydessä ja mitkä niistä vaaditaan hakemuksen
varsinaisiksi liitteiksi ja
mitä koskee ainoastaan vaatimus esittää ne
pyydettäessä toimistossa. Tätä
vaatimusta korostaa toimeentulotuen luonne viimesijaisena keinona
turvata
henkilön toimeentulo. Epäselvyydet toimeentulotuen
hakemuslomakkeessa voivat
aiheuttaa tarpeettomia viivästyksiä sekä hakemuksen
täyttämisessä että sen
käsittelyssä.
Johtopäätökset
ja toimenpiteet
Kiinnitän Vantaan kaupungin
sosiaali- ja
terveystoimen huomiota hyvän kielenkäytön vaatimuksiin
sen julkaisemissa
toimeentulotuen hakemuslomakkeessa ja toimeentulotukea koskevassa
esitteessä.
Muilta osin kantelu ei ole
johtanut toimenpiteisiini.
Apulaisoikeuskansleri
Mikko
Puumalainen
Nuorempi
oikeuskanslerinsihteeri
Minna
Ruuskanen
|