KHO:2006:88

Toimeentulotuki - Takaisinperintä omaisuudesta - Osuus kuolinpesään

Toimeentulotuen takaisinperintä kohdistui toimeentulotuen hakijan perintönä saamaan kuolinpesäosuuteen. Sanottua omaisuutta, siitäkin huolimatta, että kuolinpesä oli jakamatta, ei pidetty toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettuna tulona, korvauksena tai saamisena, joka voitaisiin periä toimeentulotuen korvaukseksi sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan kuolinpesältä yksilöhuoltojaostolle.

Toimeentulotuesta annetun lain 20 §:n 1 momentin 1 kohta ja 23 §

Asian aikaisempi käsittely

Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston alainen viranhaltija oli 12.1.2005 tekemällään päätöksellä hylännyt X:n tammikuun 2005 toimeentulotukea koskevan hakemuksen hakijan varallisuuden perusteella. Päätöksen mukaan X:llä on osuus äitinsä kuolinpesässä, jonka säästö 19.5.2004 tehdyn perukirjan mukaan on ollut 151 259,71 euroa. X on saattanut päätöksen yksilöhuoltojaoston käsiteltäväksi.

Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaosto on 2.2.2005 päättänyt, että X:lle myönnetään toimeentulotukea tammikuulle 2005 normilaskelman osoittaman vajeen mukaisesti. Myönnetty etuus peritään takaisin odotettavissa olevasta perinnöstä.

Viranhaltija oli 11.2.2005 tekemällään päätöksellä myöntänyt X:lle toimeentulotukea helmi-huhtikuulle 2005 tulovajeen määrän 84,24 euroa kuukaudessa sekä lisäksi päätöksen voimassaoloaikana erääntyviin hyväksyttäviin menoihin tositteiden perusteella. Päätöksen mukaan myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin odotettavissa olevasta perinnöstä toimeentulotuesta annetun lain 20 ja 23 §:n nojalla.

Yksilöhuoltojaosto on 2.3.2005 tekemällään päätöksellä pitänyt viranhaltijan päätöksen voimassa.

Viranhaltija oli 23.2.2005 tekemällään päätöksellä myöntänyt X:lle toimeentulotukena 290 euron maksusitoumuksen silmälasien linssien hankintaan kustannusarvion mukaisesti. Päätöksen mukaan myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin odotettavissa olevasta perinnöstä toimeentulotuesta annetun lain 20 ja 23 §:n nojalla.

Yksilöhuoltojaosto on 6.4.2005 tekemällään päätöksellä pitänyt viranhaltijan päätöksen voimassa.

Viranhaltija oli 29.4.2005 tekemällään päätöksellä myöntänyt X:lle toimeentulotukea touko-heinäkuulle 2005 tulovajeen määrän 84,95 euroa kuukaudessa sekä lisäksi päätöksen voimassaoloaikana erääntyviin hyväksyttäviin menoihin tositteiden perusteella. Päätöksen mukaan myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin odotettavissa olevasta perinnöstä toimeentulotuesta annetun lain 20 ja 23 §:n nojalla.

Yksilöhuoltojaosto on 1.6.2005 tekemällään päätöksellä pitänyt viranhaltijan päätöksen voimassa.

Asian käsittely Oulun hallinto-oikeudessa

X valituksissaan hallinto-oikeudelle on vaatinut yksilöhuoltojaoston päätösten muuttamista siten, että myönnettyä toimeentulotukea ei peritä takaisin hänelle tulevasta perintöosuudesta. Kuolinpesään kuuluvien rahavarojen käyttöä on rajoitettu testamentissa ja testamentin lisäyksessä. Rahavaroja on lisäksi käytetty perintöverojen sekä kuolinpesän menojen, kuten kiinteistöveron, jätemaksun, yhtiövastikkeen ja muiden kuolinpesän omistamien kiinteistöjen ja asunto-osakkeen ylläpitokustannusten maksamiseen. Kuolinpesää ei ole vielä jaettu eikä pesälle kuuluva omaisuus siten ole vielä X:n käytettävissä olevaa varallisuutta.

Yksilöhuoltojaosto on antanut valitusten johdosta lausunnot. X:llä on toimeentulotukea myönnettäessä ollut kuolinpesään kuuluvia varoja, jotka eivät ole tukea myönnettäessä olleet hänen käytettävissään. Perintäpäätös perustuu toimeentulotuesta annetun lain 20 ja 23 §:än.

X on antanut selitykset yksilöhuoltojaoston 2.2.2005 ja 2.3.2005 tekemiin päätöksiin liittyvien lausuntojen johdosta.

Oulun hallinto-oikeuden ratkaisu

Oulun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt X:n toimeentulotuen takaisinperintää koskeneet valitukset.

Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa:

Päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä sosiaalilautakunta voi toimeentulotuesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa mainituissa tapauksissa samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin. Tuki voidaan periä tuen saajalta takaisin muun muassa silloin, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää.

Toimeentulotuesta annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettäessä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta.

Toimeentulotuesta annetun lain 23 §:n 1 momentin mukaan jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta tai muuta jatkuvaa taikka kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, lautakunta voi periä ja nostaa sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään, henkilölle tulevat edellä tarkoitetut tulot, korvaukset ja saamiset siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona, ja käyttää niitä ennakkona annetun tuen takaisinperintään.

X on osakkaana 1.3.2004 kuolleen äitinsä kuolinpesässä. Muut pesän kuusi osakasta ovat hänen sisaruksiaan. 19.5.2004 laaditun perukirjan mukaan pesän säästö on ollut 151 259,71 euroa, josta rahavarojen osuus on ollut noin 27 530 euroa. Muutoin pesän omaisuus on muodostunut suurimmaksi osaksi kiinteistöistä ja asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista asunto-osakeyhtiön osakkeista. X:n äiti oli tehnyt testamentin, jossa on rajoitettu testamentinsaajina olevien rintaperillisten oikeutta luovuttaa pesään kuuluvia määräaloja ja niistä muodostettavia itsenäisiä tiloja muulle kuin toiselle rintaperilliselle uhalla, että luovuttaja muutoin menettää testamenttiin perustuvan oikeutensa. Testamentissa on myös määräys, jonka mukaan kuolinpesään kuuluvista pankin osakkeista ja niistä saaduista osingoista on muodostettava edellä mainitun omaisuuden hoitorahasto. Rahaston varoilla on tarkoitus hoitaa ja pitää kunnossa määräaloilla ja niistä muodostettavilla kiinteistöillä olevia rakennuksia ja laitteita. Edellä mainitun, sittemmin pankissa olevan hoitotilin saldo on vainajan kuolinhetkellä ollut 11 751,42 euroa. Testamentin lisäyksessä on puolestaan kiinteistön panttausta koskevia rajoituksia.

Ottaen huomioon kuolinpesän säästön ja pesän osakkaiden lukumäärän hallinto-oikeus katsoo, että X:llä on sellaista omaisuutta, jota hän ei ole voinut toimeentulotukea myönnettäessä käyttää elatukseensa. Sosiaali- ja terveysjaoston alainen viranhaltija ja sosiaali- ja terveysjaosto ovat siten toimeentulotukea myöntäessään voineet päättää tuen takaisinperinnästä. Testamentissa ja sen lisäyksessä olevilla rajoituksilla ja kuolinpesän varojen osittaisella käyttämisellä ennen pesän jakoa ei ole vaikutusta asiaan, koska takaisinperittävä määrä ei voi olla suurempi kuin X:lle kuolinpesän jaossa tulevan perinnön määrä. Asiakirjoissa ei ole sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi katsottava, että takaisinperintä vaarantaisi X:n tai sellaisen henkilön toimeentulon, josta X pitää huolta tai on velvollinen pitämään huolta. Sosiaali- ja terveysjaoston päätöksiä ei ole syytä valitusten johdosta muuttaa.

X:llä on takaisinperinnän mahdollisesti tapahduttua tämän päätöksen estämättä mahdollisuus niin halutessaan saattaa asia vireille hallintoriitana hallinto-oikeudessa sen tutkimiseksi ja ratkaisemiseksi, ovatko toimeentulotukilain 21 §:n 1 momentin mukaiset takaisinperinnän edellytykset tuolloin olleet olemassa.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeuden päätöksessä mainitaan toimeentulotuesta annetun lain 20 §:n 1 momentin 1 kohta, 21 §:n 1 momentti ja 23 §.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X on valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä. Toimeentulotuen takaisinperinnässä tulee ottaa huomioon, että perintä on kohdistettu jakamattomaan kuolinpesään kuuluvaan omaisuuteen. Perintä ei ole mahdollinen, koska vainajan testamentti rajoittaa omaisuuden käyttöä.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaosto on antanut selityksen. Takaisinperintäpäätös on tehty, koska X:llä on ollut odotettavissa olevaa perintöosuutta, josta perintä voidaan tehdä. Takaisinperintä ei myöskään vaaranna X:n toimeentuloa.

X:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus kumoaa ja poistaa Oulun hallinto-oikeuden sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston päätökset siltä osalta kuin X:n toimeentulotuki on päätetty periä takaisin toimeentulotuesta annetun lain 23 §:n tarkoittamalla tavalla.

2. Korkein hallinto-oikeus muilta osin kumoaa ja poistaa hallinto-oikeuden päätöksen ja jättää X:n valitukset tutkimatta.

Perustelut

1. Toimeentulotuesta annetun lain 20 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan päättäessään toimeentulotuen myöntämisestä toimielin voi samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää.

Toimeentulotuesta annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä on tehtävä hallinto-oikeudelle 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tuki on maksettu.

Toimeentulotuesta annetun lain 23 §:n 1 momentin mukaan jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä, elatusapua, avustusta tai muuta jatkuvaa taikka kertakaikkista tuloa, korvausta tai saamista vastaan, toimielin voi periä ja nostaa sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään, henkilölle tulevat edellä tarkoitetut tulot, korvaukset ja saamiset siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona, ja käyttää niitä ennakkona annetun tuen takaisinperintään. Toimielimen on suoritettava toimeentulotuen takaisinperintään käytettyjen varojen jälkeen jäljelle jäävät varat välittömästi tuen saajalle.

Jos toimielin on ilmoittanut 1 momentissa tarkoitetun tulon, korvauksen tai saamisen suorittajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tuloa, korvausta tai saamista ei saa suorittaa tuen saajalle itselleen, suoritus voi tapahtua laillisin vaikutuksin vain toimielimelle.

Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston päätösten perusteella X:lle on myönnetty toimeentulotukea tammikuulle - heinäkuulle 2005. Päätösten mukaan myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin odotettavissa olevasta perinnöstä. X on tuolloin ollut osakkaana 1.3.2004 kuolleen äitinsä kuolinpesässä, jota ei ollut jaettu. X:lle myönnetyn toimeentulotuen takaisinperintä on jaoston päätöksissä kohdistettu toimeentulotuesta annetun lain 23 §:n nojalla sanottuun X:n perimään kuolinpesän osuuteen.

Toimeentulotuen takaisinperintä kohdistuu X:n perimään kuolinpesän osuuteen. Kuitenkaan sanottua omaisuutta, siitäkin huolimatta, että kuolinpesä on jakamatta, ei voida pitää toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettuna tulona, korvauksena tai saamisena, joka voitaisiin periä toimeentulotuen korvaukseksi sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan kuolinpesältä yksilöhuoltojaostolle. Siten sanottua perintöosuutta ei voida määrätä perittäväksi takaisin toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Hallinto-oikeuden sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston päätökset on siten toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitetun perinnän osalta kumottava ja poistettava sanotun lainkohdan mukaista takaisinperintää koskeva määräys.

2. Takaisinperintää koskevat muut kuin edellä päätöksen kohdassa 1. mainitut seikat voivat tulla aikanaan hallinto-oikeuden ratkaistaviksi, mikäli Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta tekee hallinto-oikeudelle toimeentulotuesta annetun lain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla hakemuksen toimeentulotuen takaisinperinnästä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston päätökset eivät siten edellä kohdassa 1. tehty päätös huomioon ottaen sisällä vielä sellaista hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätöstä, jolla takaisinperintää koskevat asiat olisi sitovasti ratkaistu. Yksilöhuoltojaoston päätökset eivät näin ollen ole sanotulta osin valituskelpoisia. Tämän vuoksi X:n valitukset on sanotulta osin jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Niilo Jääskinen, Ilkka Pere, Jukka Mattila ja Olli Mäenpää. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.